Olen miettinyt miksi päätin tehdä juuri nyt asennemuutoksen elämässäni koskien liikuntaa, ruokavaliota ja tavoitteita. On hyvä ajatella, että vuosi 2013 tuo uusia muutoksia tasaiseen edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2012 olen yrittänyt tehdä jo tätä muutosta ainakin kolmeen otteeseen, puitteet ovat olleet hyvät ja mietitty ruokavaliotakin valmiiksi. Miksi se ei ole sitten onnistunut?
Niin kuin olen aikaisemminkin miettinyt niin yli kuukauden mittaiset harjoittelut katkaisevat pahasti treeni-putkeni ja vuorotyö väsyttää rankasti, kun opiskelijana täytyy olla 110 % läsnä koko aika. Ja vaikka luulin, että halusin vahvasti muutosta elämäntapoihini, niin huomaan, että silloin ei ollu samaa tahdonvoimaa kuin nyt. Tahdonvoimaa järjestellä aikatauluja treeneille sopivaksi sekä tehdä itse ruokia mukaan salille, jotta voit syödä jotain terveellistä ennen töitä (kuin käyt lähikaupassa ostamassa jotain nopeasti, "mukamas terveellistä"). Jos jotain haluaa, sille täytyy järjestellä aikaa.Tämän olen järjestellyt aikatauluillani, josta minun on helppo pitää kiinni.
Puhuimme poikaystäväni kanssa (taas) tästä muutoksestani. Hän on suurin tukijani tässä asiassa. Hänellä itsellään on nyt massakausi, mutta tsemppaa minua niin hyvin kuin mahdollista. Tavoitteenani on saada timmin pyöreä peppu, hieman lihaksia näkyviin jaloissa + käsissä. Mutta tämä tietää sitä, että täytyy saada rasvaa poltettua kehostani, jotta lihakset pääsisivät näkyviin. Ja rasvaa saan poltettua parhaiten aerobisella liikunnalla, kuten lenkkeily. Mutta lumet... voisitteko jo alkaa sulamaan??
Olen harrastanut joukkuevomistelua lapsuudessani/nuoruudessani yhteensä n. 11 vuotta, joten rankka treenaaminen ei ole uutta. Mutta miksi se ei ole onnistunut kunnolla viime vuonna, kun olen taas aloitellut tiheämpää harjoittelua? Laiskaperse? -Kyllä! Ja nyt olen halunnut päästä siitä perseestäni eroon! Aikaisemmin olen ajatellut, että kyllä tätä kroppaa vielä jotenkuten kestää katsella, mutta miksi täytyy tyytyä johonkin, jos ei ole tyytyväinen?
Kunhan lumet sulavat on tarkoitus käydä salilla kolmesti viikossa sekä kahdesti lenkillä. Siihen asti vain salilla. Ja olen näistä suunnitelmista innoissani, oikeasti.
Huh. Sain edes jotenkin kirjoitettua ajatukseni liikunnan suhteen, joita mylvii koko päässäni. Tällä viikolla on vielä yksi salikerta + BobyBalance. Tämä viikko on ollut kevyt treeniviikko, mutta kaipaisin jo tihempää treenaamista. Mutta annetaan kehon nyt lepäillä. Odotan myös sunnuntaita, koska silloin mittaan ensimmäisen kerran edistymiseni. Vai näkyykö vielä kuukauden jälkeen mitään edistymistä? :)
Tästä on taas hyvä jatkaa!