Pienin askelin

Step by step. Askel askeleelta.
Nyt olen ottanut ensimmäiset, pienet askeleeni kohti unelma kroppaani.
Olen aikatauluttanut treenini tammikuulle. Näin minun on vaikeampi lusmuta, kun olen jo kirjoittanut treenit kalenteriini. Ennen syksyn harjoitteluani tein ko. tavalla ja huomasin käytännön minulle sopivaksi.  Ja sitten tuli seitsemän viikon harjoittelu, joka pilasi treeni systeemini, kun pitää tehdä ilta- ja aamuvuoroa sekaisin.
Viikolla viisi siis minulla alkaa harjoittelu, jota jännitän jo nyt hieman treenini kannalta... Edessä on taas seitsemän viikon harkka. Täytyy samantien aikatauluttaa treenini harkkaan sopivaksi, kun saan työvuoroni. Ja jos toimin Sanomatalon toimipisteessä Helsingissä, niin rautatieasemalla on työpaikkani toinen sali, jossa voisin myös käydä! Katsotaan kuinka käy.

Olen nyt myös viiden päivän ajan vähentänyt tietoisesti hiilihydraattejani ruokavaliosta, jotta saisin joulun jälkeisen "pöhötyksen" pois, joka on tehnyt hyvää minulle! Päivälliseksi olen syönyt ruokaisan tonnikalasalaatin, jossa on myös raejuustoa ja kananmunaa sekä leipäjuustoa, jossa on yllättävän paljon proteiinia; 19 g/100 g, kun raejuustossa on 13g/100g!

Ja kun tykkään melko paljon makeasta, niin olen löytänyt itselleni korvaavat tuotteet. Tummat viinirypäleet sekä Elovenan mansikka-valkosuklaa -puuro. Suosittelemisen arvoinen tuote ja todella helppo valmistaa, 1 dl kuumaa vettä ja annospussi sekaisin, valmista!

Kohti uusia vuosia

Joulu tuli ja meni taas. Ihana joulu olikin perheen kesken. Tarpeellisia lahjojakin tuli. Tuli myös syötyä liikaakin. joten voin sanoa, että onneksi joulu on ohi. 

Minulla on ollut töitä torstaina ja tänään lauantaina, jonka jälkeen olen päässyt treenaamaan ja sulattelemaan joulun jälkitilaa. Ihanaa, tätä olotilaa olenkin muutaman päivän jälkeen kaivannut, tervetuloa maitohapot!

Seuraavan kerran uudenvuoden aattona, maanantaina, ajattelin mennä vielä salille ja/tai BodyBalanceen klo 10:30. Ei sitten ole väliä muutamasta valkoviini lasista :)

Ylihuomenna vaihtuu taas vuosi. Vuosi 2013. 

Vastahan me juhlimme poikaystäväni kanssa vuodenvaihdetta Riikassa, Latviassa. Katselimme upeita ilotulituksia juoden kuohuvaa joen rannassa niin kuin paikalliset. 

Tuleva vuosi otetaan vastaan ystävien ympäröimänä ja juhlien teemana, mikäs muukaan kuin GLITTER ! Kimallepaidat, kynnet ym. nyt kehiin!

 

 

 Mietin, että mitä odotan vuodelta 2013? Ainakin onnellisuutta ja rakkautta, niin kuin tähänkin asti. Näillä pääsisin taas jo pitkälle, mutta koitin miettiä hieman konkreettisempiakin asioita.

-Onnistunutta harkkaa SPR:llä ja mahdollisesti kesätöitä ko. paikasta

-Opinnäytetyö saataisiin hyvään alkuun

-Tyytyväisempää oloa kroppaani

-Lihasta yläkroppaan ja timmiyttä alakroppaan

-Kesän reissua, minne? 

Ainakin näitä odotan. Reissua täytyy alkaa suunnitella, ideoita on jo mielessä muutama. 

Harkassa kun olen oma itseni, niin hyvin se menee. Kesätöistäkin on jo puhuttu, niin hyvältä näyttää :) Tammikuussa menen luokkalaiseni kanssa oppari-infoon, niin eiköhän saada sitäkin siis aloitettua.

Tavoitteenani on nyt myös saada astetta enemmän treeni-intoa, eikä se saa katketa harkan tms. ajaksi, niinkuin aina tähän mennessä... Treeni-innolla/motivaatiolla uskon haluamieni tuloksien myös syntyvän.

Eli ei vain puhetta vaan myös tekoja kaivataan!

Lentsun kierteissä

Aina kun pääsen sali kierteeseen kiinni, niin sairastun. Millä kerralla oksennustauti tai flunssa, niin kuin tällä kerralla. Ensin kuume, sitten kurkkukipu ja sen jälkeen nuha. Olen melko varma, että sain flunssan yhdeltä lapselta töistä. Äiti toi tyttärensä aivan kipeänä lapsiparkkiin, jotta pääsisi itse treenaamaan. Mikä järki?!? Ja kieltohan on, että jos lapsi ei pysty menemään päiväkotiin, niin ei myöskään tulemaan meille. Tästä äiti kyllä sai kuulla, kun tuli tytärtään hakemaan. Noh, melkein kaksi viikkoa olin putkeen sairaana... En ymmärrä! 

Mutta nyt olen taas terve, ainakin hetken.

Puolikuntoisena en viitsi mennä treenaamaan, tästä pidän kiinni kynsin ja hampain. Tänään oli sitten suuri päiväni, kun laitoin treenikamppeet niskaan, ihanaa! Kyllä heti muistin miksi pidän salilla treenaamisesta. Pakko päästä ylihuomenna taas. 

Kohta tuo joulukin täällä jo on. Pidän joulusta, koska silloin rauhoitutaan, koko perhe kokoontuu ja nauttii toistensa seurasta, syödään hyvin ja hyvää ruokaa ja ollaan vaan. Tämä joulu on siinä mielessä erilainen, koska en edes toivo saavani minkäänlaista/minkäänlaisia lahjoja. Mikä on muuttunut niiden lapsi-vuosien, kun toivotaan koko lelukuvasto lahjaksi? Jaa'a. Nyt haluan vain nauttia ja olla.